Terkut Loviisasta!

 

img_9082.jpg

Jos voisin asua ihan missä vain eikä tarvitsisi olla käytännöllinen ja ajatella työmatkoja, rahaa tai olemattomia remonttitaitoja, asuisin vanhassa puutalossa jossain pienessä rannikkokaupungissa. Niin kuin Loviisassa.

img_9081.jpg

Olisi ihanaa herätä aamuisin tällaisessa talossa, kadulla, jonka varrella seisoisi lisää kauniita talovanhuksia vieri vieressä. 

img_9085.jpg

Kahvitella vanhan, kyhymyisen omenapuun alla suuressa puutarhassa, kasvattaa omat vihannekset kasvihuoneessa, leipoa itse kääretorttua.

img_9099.jpg

Ja antaa vain elämän soljua eteenpäin vähän hitaammin, niin kuin se ennen teki. Nauttia autioista kaduista, maalatuista lauta-aidoista ja tuoksuvista syreeneistä. Kävellä samoilla kujilla kuin ihmiset kauan sitten, iloita pihoilla loikoilevista kissoista, pysähtyneestä tunnelmasta, kadulle myyntipöydän pystyttäneistä lapsista. 

img_9078.jpg

Luonto tekee ihmiselle todistetusti hyvää, mutta veikkaan, että myös muu kaunis ympäristö saa ainakin esteetikon onnelliseksi. Joskus, jonain päivänä me vielä asumme tällaisessa paikassa, valkoisten ruutuikkunoiden ja tuulessa liehuvien verhojen takana.

Kuvat ovat Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta Kuninkaanlammen kohteesta. Suloinen paikka ja ihanaa kääretorttua, sellaista itse tehtyä, tiedättehän.

 

 

Continue Reading

Minä ja Blogi

20.8.jpg

Tervetuloa blogiini!

Tämä on paikka kaikelle kauniille ja kepeälle, asioille, jotka ihastuttavat minua. Poutapilville, kukkamekoille, aaltojen loiskeelle, makeille mansikoille, kasvisherkuille, huvikummuille, nuuskunenille, hienosti muotoilluille lauseille. Tämä on myös blogi ajatuksille, pohdiskelulle ja sadepäiville, joina ohi ajava bussi roiskauttaa kuravedet niskaan ja oma polku on vähintäänkin tiukilla mutkilla. 

Rakastan vaatteita, sisustamista, metsiä, merta, vanhoja kaupunkeja ja hyviä kirjoja. Olen esteetikko, joka yrittää elää kestävästi, ja hullu luontotäti, joka kerää roskia metsistä. Kaukaisiin maihin kaipaava pesänrakentaja, wannabe-käsityöihminen, joka juuri oppi erottamaan oikean silmukan nurjasta, tyttö, joka haluaisi asua suuren pihan ympäröimässä puutalossa lähellä Helsingin keskustaa ja suurta metsää.

Jos pyrkisin nyt opiskelemaan, minusta tulisi hyvinvointivalmentaja tai maisema-arkkitehti. Oikeasti minusta tuli jotain ihan muuta.

Tervetuloa uudet ja vanhat, prinsessat ja poikatytöt, mistä ikinä tulettekin, minne olettekaan menossa.

Suloista päivää!

Continue Reading