Korona saa pohtimaan kuluttamista

Päätin jo maaliskuussa, etten osta yhtään uutta vaatetta ennen kesäkuuta. Syy: korona. Tai pikemminkin se, mitä olen jälleen kerran ymmärtänyt sen myötä.

Osa vaatteistani roikkuu päivästä ja viikosta toiseen käyttämättä, sillä minulla ei ole tilaisuuksia, joissa tarvitsisin niitä. Työskentelin pääosin kotoa jo ennen koronaakin, ja vaikka sosiaalinen elämäni ei ollut yhtä kuollut kuin nykyisin, suurin tarve oli silloinkin mukaville, näteille koti- ja ulkoiluvaatteille. Entä nyt sitten? En yksinkertaisesti tarvitse uusia vaatteita, kun vietän lähes kaiken aikani kotona tai jossain metsässä.

Korona on muistuttanut, miten turhaan välillä ostelen. Oikeasti minulla on yksinkertaisesti on jo aika paljon kaikkea, eikä lisämaterialle ole nyt juurikaan tarvetta. Vaatteitakin on enemmän kuin ehdin käyttää, vaikkei niitä edes ole hirveästi.

TILANNE SAA myös pohtimaan jatkuvaan kulutukseen perustuvaa taloutta. Kuinka kauan me oikeasti aiomme jatkaa jatkuvaa ostelua, vaikka kaikki paikat pursuavat tavaroita, eikä shoppailu ja omistaminen tee ketään onnelliseksi?

Parhaimmillaan vaatteet ja tavarat toki palvelevat estetiikka ja voivat auttaa vahvistamaan omaa identiteettiäkin (uskon hamaan loppuun, että täällä kannattaa pukeutua kivasti ja luoda ympärilleen kaunis koti), mutta samaan aikaan liika kulutus suistaa tämän maailman ilmastokriisiin, orjuuttaa ihmiset ansaitsemaan mahdollisimman paljon rahaa, jotta voisi ostaa jälleen jotain uutta, eikä onnistu täyttämään tyhjiötä, joka sisällä kenties vallitsee.

Milloin on aika pysähtyä ja olla tyytyväinen? Jos uskoo, että jatkuva kuluttaminen on talouden kannalta välttämätöntä, vastaus taitaa olla: ei milloinkaan. Jos taas kuuntelee sisintään: ehkä se hetki onkin nyt. Tänään ymmärtää koronaa edeltänyttä aikaa paremmin, miten paljon on, kun on terve, töitä ja läheisiä ympärillä. Tänään ymmärtää, mikä todella merkitsee.

Nyt ei kyllä muutenkaan tee mieli ostaa mitään turhaa, sillä taloudellinen epävarmuus ja hämärän peitossa häämöttävä tulevaisuus mietityttävät. Olenkin yrittänyt siirtää mahdollisimman paljon rahaa säästöön, ihan varmuuden vuoksi. Toisaalta olen kuitenkin miettinyt, onko nyt kuitenkaan hyvä laittaa kaikkia rahojaan sukan varteen vai olisiko parempi tukea yrittäjiä ja taloutta ylipäätään laittamalla osa niistä kiertoon?

Raha ja kuluttaminen ovat hyvin ristiriitaisia asioita.

KORONA ON tehnyt minusta turvallisuushakuisemman. Yleensä säästän rahastoihin, mutta nyt tekee mieli säilöä rahoja ihan vain pankkitilillä. Tämä ei varmaan ole kannattava teko, mutta se tuo minulle turvaa. Vaikka tiedän, että nyt saisi ostettua osakkeita ja rahastoja halvalla, niin pistän rahani mieluummin tilille, josta saan ne tarvittaessa helposti nostettua. En myöskään ole uskaltanut käydä edes vilkaisemassa, mitä vanhoille sijoituksilleni on käynyt. Luotan ja toivon, että jossain vaiheessa ne nousevat taas, jos nyt ovatkin kuopassa.

Olen ilokseni myös huomannut, että tulen säästämään aika paljon, kun en syö ulkona – ja samaan aikaan kaipaan ulkona syömistä valtavasti. Jos asuisin vaikka Kalliossa tai keskustassa, kävisin toki varmasti hakemassa harva se päivä noutoruokaa. Mutta kun ravintolat ovat metromatkan päässä, ei niihin tule nyt mentyä, sillä metro ei houkuttele.

Korona on myös järkevöittänyt ruokaostoksiani, sillä yritän käydä kaupassa vain kerran viikossa. Tulee ostettua enemmän oikeaa ruokaa ja suunniteltua aterioita. Jopa pakastimessani on nykyään muutakin kuin valo. Jos joudun totaalieristykseen, voin syödä ainakin parsakaalia, puolukoita ja riisipuuroa.

Joogaan menee vähemmän rahaa kuin ennen, koska sali on kiinni. Lehtiä, kukkia ja kirjoja olen sen sijaan haalinut tavallista enemmän, koska niitä tarvitaan, jotta a) kotona olisi mahdollisimman viihtyisää, kun täällä nyt viettää suurimman osan ajastaan b) jotta kotona olisi kivaa tekemistä samasta syystä.

Summa summarum: jos töitä riittää, tästä tilanteesta seurannee selvää säästöä. Ja jos ei riitä, niin sitten on hyvä olla niitä säästöjä.

Kun tästä pandemiasta joskus selvitään, niin aion laittaa rahani jälleen kiertämään. Ensi töikseni varaan ajan kampaajalle, käyn ulkona syömässä ja kahvittelen ja viinittelen ihan kaikkien mahdollisten kavereiden kanssa livenä ravintoloissa. Siihen asti etäillään. Pysykää terveinä ja kotona!

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Saatat tykätä myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *