Kukkia, kirja, kotia ja kuulumisia

Jos koti (tai elämä) tuntuu valjulta, yksi asia toimii aina: värikkäät kukat. Olen alkanut laittaa niitä makkariinkin, kun pinkki sopii niin kivasti tuon tummanvihreän seinän kaveriksi – ja koska ilman jotain väriläiskää se näyttää hieman kolkolta. Pienet asiat tekevät usein ison eron, sanon vaan.

Makkarin sisustus on muutenkin hieman edennyt. Meillä on nyt pellavainen päiväpeitto ja sain makrameen seinälle. Lisäsin myös tuon kukkatyynyn. Ilman sitä sänky on ehkä vähän tyylikkäämpi, mutta jotenkin hitusen valju. Joten näin meillä. Enää puuttuu sängynrunko ja -pääty, mutta pikkuhiljaa.

Viihdyn metsässä, joten on aika luonnollista tykätä sieltä peräisin olevista asioista. Sain testiin tämän Moi Forestin Metsäpöly-voiteen. Ihollahan on mikrobiomi eli valikoima erilaisia bakteereja sun muita pieneliöitä, jotka suojaavat sitä ulkomaailman ärsykkeitä ja pahisbakteereja vastaan sekä auttavat sitä toimimaan mahdollisimman hyvin.

Aina tuolla mikrobien puolustusmuurilla ei kuitenkaan mene kovin hyvin, ja silloin voi seurata iho-ongelmia. Metsäpöly sisältää mikrobiuutetta, joka vahvistaa tutkitusti mikrobiomia. Sitä voi käyttää kaikille kuiville ihoalueille päivittäin.

Nanaa on tietenkin edelleen kauhea ikävä. Tuntuu absurdilta, ettei sitä enää ole. Yksi asia, jota olen vähän tähän liittyen viime aikoina miettinyt (taas) on se, että täällä oikeasti kannattaa elää omalla laillaan, viis muiden mielipiteistä.

Ehkä konkreettisesti tämä näkyy nyt tulevan kotimme sisustuksessa. Olin ajatellut, että siitä tulee sellainen täydellinen klassinen aikuiskoti, mutta olen kääntämässä kelkkani aika täysin.

Olimme eilen keittiösuunnittelussa ja suunnitelmani valkoisesta keittiöstä marmorin ja messingin kera lensi ainakin tältä erää roskakoriin (mieleni saattaa vielä muuttua, joten suokaa se, jos niin kävisi). Nyt visioissa on jotain paljon rouheampaa, vähän teollisuushenkistä, eikä lainkaan klassista. Kuvia tulee sitten joskus, kun on jotain näytettävää.

Olen muuten katsellut ehkä vähän liikaa Remppa vai muutto Vancouver -sarjaa. Jillian Harrisin suunnittelemat kodit ovat ihan liian ihania – ja klassisia ja isoja (kanadalaiset: emme selviä mitenkään, kun meillä on vain 200 neliötä ja ainoastaan kaksi kylppäriä ja makuuhuoneen yhteydessä ei ole edes suihkua….terkut vaan täältä 55-neliön kaksiosta Suomesta) ja usein vanhoja, toisin kuin meidän tuleva moderni puutalomme, jossa on muistaakseni 92 neliötä. Rakennuslupaa ei ole vieläkään, joten sitä odotellessa.

Lopuksi vielä kirjakuulumisia. Olen halunnut nyt lukea vain koukuttavia opuksia, jotka vievät ihan muihin maailmoihin. Lucinda Rileyn Vaarallinen kirje on juuri sellainen. Se on taattua Rileya eli historiaa, rakkautta ja mysteerejä, mutta oikeastaan tämä on kyllä dekkari. Ja juoni on melkoisen korkealentoinen, mutta hyvin viihdyttävä. Kirja on arvostelukappale, kiitos.

Kirjahaaste on jonkin verran edennyt (muistatteko vielä, että ajattelin lukea aika paljon tänä vuonna?).

Erityisesti tykkäsin kahdesta arvostelukappaleesta, nimittäin Ildefonso Falconesin Sielujen maalarista ja Victoria Hislopin Ne, joita emme unohda -kirjasta. Toinen kertoo Barcelonan historiasta 1900-luvun alussa, toinen Kreikan lähihistoriasta toisesta maailmansodasta alkaen. Kumpikin oli huippuhyvä!

Lisäksi olen tänä vuonna lukenut:

Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani – murhia, bileitä ja komeita miehiä Pietarissa

Elizabeth Strout: Olive Kitteridge – tiukka rouva elelee mukavan miehen kanssa

Maja Lunde: Mehiläisten historia – mitä tapahtuu, kun mehiläiset katoavat?

Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän – rakkautta, muotia ja draamaa Pariisissa

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina – lapsi katoaa Napolissa

Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä – tyttö aikuistuu Napolissa

Michelle Obama: Minun tarinani – ei ehkä tarvitse selityksiä?

Patrick Rotfuss: Name of the wind – teinipoika seikkailee demonien ja taikuuden keskellä

Cathy Kelly: Perhesiteitä – hyvän mielen kirja tv-kokin elämän iloista ja suruista

Camilla Läckberg: Kultahäkki – naisen kosto on kamala

Camilla Läckberg: Hopeasiivet – naisen kosto on edelleen kamala

Voi olla, että tuo 52 kirjaa vuodessa ei nyt ihan täyty, mutta ei sen väliä. Pääasia, että on viihdyttävää luettavaa, ja sitä on kyllä ollut. Kivaa vappuviikkoa!

Vai olisiko sittenkin parempi näin?
Continue Reading

Parasta nyt: avanto, auringonlaskut ja itseruskettava

 

Olenkohan kertonut, että rakastan kevättalvea? Kun valo lisääntyy, alkaa nähdä iltalenkillä taas auringonlaskuja ja saa hankkia maljakkoon tulppaaneita, siinä kaikessa on sellainen valoisa energia, mennään kohti kevättä ja pimeys on taas hetkeksi selätetty.

Yksi asia, johon oikeastaan ihastuin jo viime talvena, on avanto. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin meillä on tällainen viha-rakkaussuhde. En koskaan halua mennä sinne. Mutta sitten kun menen, se on mahtavaa. 

Avannossa käyminen on siitä jännä juttu, että vesi ei tunnu niin kylmältä kuin ensin ajattelisi. Enemmänkin pistelee. En ole oikein kylmien vesien ystävä kesälläkään, mutta avannosta saa vain ihan hurjasti energiaa.

En kuitenkaan pysty menemään sinne ilman saunaa! Me olemme käyneet nyt Espoon Matinkylän rannassa sijaitsevassa Löylykontti-saunassa ja sen jälkeen avannossa. Sauna on siis tehty konttiin, ja siinä on valtava maisemaikkuna, josta voi katsella rannalla ja jäällä käveleviä ulkoilijoita. Parasta viikonlopputekemistä tämä. 

Tässä kevättalvessa on myös se puoli, että naama alkaa näyttää kalkkilaivan kapteenilta. Niinpä kaivoin kosmetiikkavarastojani ja löysin sieltä BTB13:n itseruskettavan kasvoveden. Toimii! Tosi helppo levittää, kastele sillä vain pumpulilappu ja sivele kasvoille. Muutaman tunnin kuluttua kasvojen väri on huomattavasti entistä terveempi.

Luin vuoden kuudennen kirjan. Se oli Elena Ferranten Aikuisten valheellinen elämä. Jos tykkäsit Napoli-sarjasta, tykännet tästäkin. Meininki on aika samanlainen: nuori tyttö kasvaa Napolissa. Tosin tällä kertaa kyse on hyväosaisesta teinistä, mutta kaupungin rosoinen puoli, luokkaerot ja oman vetovoiman testailu ja koulutuksen merkitys toistuvat myös tässä kirjassa. Taattua Ferrantea, sanoisin. 

Viimeisimmäksi vielä sarjavinkki. Katsoin Yle Areenasta Belgravia-sarjan, jota markkinoidaan niille, jotka tykkäsivät Downton Abbeysta. Tunnistin itseni, joten katsoin. Belgravia tapahtuu 1800-luvun Lontoossa, kertoo sekin luokkaeroista ja rakkaudesta ja myös juonitteluista. Oikein viihdyttävä, tosin ei nyt ihan Downtonin veroinen, mutta siihen vaadittaisiinkin aika paljon. 

Seuraa blogia:

Bloglovinissa

Instagramissa

Continue Reading

7 + 1 oivallusta ihonhoidosta ja ihonhoitorutiinini

Kaupallinen yhteistyö: Natura Siberica

Sain testiin luonnonkosmetikkabrändi Natura Siberican uuden vegaanisen C-Berrica -sarjan tuotteita ja niihin liittyen päätin pitkästä aikaa kirjoittaa ihonhoidosta.

Olen oikeastaan aika ylpeä ihostani. Se on melkein nelikymppisen ihoksi mielestäni kuulas ja kiinteä, siinä ei ole uurteita muualla kuin silmien ympärillä ja se on suuren osan vuodesta kauniin värinen. Talvisin näytän tosin juuri niin kalpealta kuin täällä pohjolassa voi, mutta kesällä ihoni muuttuu kevyen oliivinväriseksi.

En tosin ole aina nauttinut tästä ihoni ominaisuudesta. Ihoni on aika tumma ottaen huomioon, että tietääkseni sukuni on asustellut Suomessa aika pitkään. Lapsena sain kuulla siitä, ja minua kiusattiin ala-asteella ihoni tähden.

Ehkä sen tähden opin jo nuorena suojautumaan auringolta. En nimittäin halunnut ruskettua. Ja nyt, 39-vuotiaana, kiitän siitä. Mikään ei nimittäin tee iholle yhtä pahaa kuin liiallinen auringonottaminen. Siitä voi seurata ihosyöpä, ja lisäksi aurinko vanhentaa.

Ihon suojaaminen auringolta on siis ensimmäinen ihonhoito-oivallukseni.

Seuraava oivallus liittyy puhdistukseen. Olen aika huoleton ihonhoitaja ja aina välillä olen laiminlyönyt ihon aamupuhdistusta. Ihohan kuuluu puhdistaa muulla kuin vedellä sekä aamulla että illalla, käytti sitten meikkiä tai ei. Vesi ei riitä pesemään iholta kaikkea sille kertyvää likaa, pölyä, talia ja ilmansaasteita.

Jos niitä ei puhdista iholta kunnolla, ihon väri voi muuttua sameaksi, huokoset tukkeutua ja epäpuhtauksia syntyä. Täällä kaupungissa ilmansaasteet ovat myös todellinen uhka. En halua edes ajatella, mitä ne tekevät iholle, jos niitä ei pese huolella pois.

Natura Siberican C-Berrica -sarja on kehitetty erityisesti suojaamaan ihoa ilmansaasteilta ja ehkäisemään ikääntymisen ennenaikaisia merkkejä. Vitamin C Renewal Foaming Face Powder on nimensä mukaisesti jauhetta, johon sekoitetaan pieni määrä vettä ja joka hierotaan sitten kasvoille. Se syväpuhdistaa ja tasoittaa ihoa. Meikki lähtee, samoin lika. Lisäksi se sisältää BHA-happoja, jotka uudistavat ihoa.

Oivallus 2: Kunnon puhdistus kirkastaa ihoa, parantaa sen väriä ja suojelee sitä ilmansaasteilta.

Olen käyttänyt seerumia vuosia ja tulen käyttämään varmaan hamaan loppuun asti. Se kuuluu ihonhoitorutiiniini ympäri vuoden ja levitän sen puhdistuksen ja hoitoveden jälkeen aamuin illoin.

Seerumin tarkoitus on ravita ihoa. Se sisältää siis paljon enemmän tehoaineita kuin kosteusvoide. Seerumeita on tosi paljon erilaisia, joten tärkeää on valita se, joka sopii omalle iholle ja joka auttaa sen pulmiin.

C-Berrica Vitamin C Antioxidant Face Serum sisältää C-vitamiinia, ja se onkin siksi ihan loistovalinta näin kevään korvilla. Talvi ei taida tehdä hyvää oikein kenenkään iholle, ja ainakin omani on aina tähän aikaan vuodesta vähän väsyneen näköinen.

C-vitamiini kirkastaa ihoa, joten se toimii tosi hyvin juuri keväällä. Tämä seerumi sisältää lisäksi A-vitamiinia, joka sekin kirkastaa ihoa, ja E-vitamiinia, joka vähentää ennenaikaisen ikääntymisen merkkejä. Lisäksi siinä on Altain luomutyrnin hydrolaattia, joka kosteuttaa ihoa ja tekee siitä entistä joustavamman.

Oivallus 3: Seerumi parantaa ihon kuntoa ja auttaa erilaisiin ongelmiin. 

Seerumi ei kuitenkaan riitä. Sen päälle tarvitaan vielä kosteusvoide. Nimensä mukaisesti se kosteuttaa ihoa ja estää kosteutta haihtumasta siitä. Lisäksi se suojaa ihoa niin saasteilta kuin pölyltä, viimalta ja lialtakin. Se myös auttaa kiinnittämään seerumin iholle, jotta tehoaineet tulisivat mahdollisimman hyvin käytetyksi.

Natura Siberican C-Berrica Toning Light Face Cream on kevyt voide, jonka luomutyrniöljy, B5-vitamiini ja hyaluronihappo kosteuttavat ihoa. Se suojaa ihoa ympäristön haittatekijöiltä.

Oivallus 4: Kosteusvoidetta tarvitaan kosteuttamisen lisäksi ihon suojaamiseen. 

(+1): Kannattaa muistaa, että kosteusvoiteen lisäksi myös meikki suojaa ihoa. Siksi itse meikkaan ihoni päivittäin, vaikkei se oikeastaan muuten tarvitsisi meikkipohjaa.

Oivallus 5 on asia, jonka toivoisin ymmärtäneeni aiemmin: silmänympärysvoidetta pitää alkaa käyttämään samaan aikaan, kun aloittaa silmien meikkaamisen tai ihan viimeistään parikymppisenä. Itse aloitin päälle kolmikymppisenä – ja silmieni ympärillä on verkosto naururyppyjä.

Silmänympärysiho on tosi ohutta, ja siksi se tarvitsee oman voiteen. Kasvovoide ei käy, sillä se on liian tuhtia, eikä imeydy silmänympäryksien ohuisiin huokosiin.

Iän myötä asia tulee entistäkin tärkeämmäksi. Silmänympärykset ovat juurikin se alue kasvoista, jossa ensimmäiset ikääntymisen merkit alkavat usein näkyä. Se veltostuu, tummuu ja turpoaa helposti. Ja silmänympärysihoon kuuluu myös yläluomi!

C-Berrica Antioxidant Eye Cream sisältää elvyttäviä Siperian yrttejä, jotka vähentävät väsymyksen merkkejä. Siinä on myös kofeiinia, joka vähentää turvotusta ja juonteita, ja vitamiineja, jotka kirkastavat ja ehkäisevät ennenaikaista ikääntymistä.

Toinen asia, jota olen aika ajoin laiminlyönyt, on ihon kuorinta. Se ei kuitenkaan kannata, varsinkaan näin talviaikaan. Kuorinta  poistaa iholta kuollutta solukkoa, puhdistaa ihohuokosia ja näin kirkastaa ja tasoittaa ihoa. Se on oivallus 6.

Iho siis näyttää paremmalta kuorinnan jälkeen, tai ainakin minun ihoni. Ihan kaikillehan kuorinta ei sovi, eli herkkäihoisten kannattaa olla sen kanssa vähintään tarkkana.

Nyt olen taas tehnyt kuorinnassa parannuksen ja kuorin kasvoni kerran viikossa. Olen jo pitkään suosinut rakeettomia happokuorintoja. Kuulostaa pahalta, mutta oikeasti happokuorinta on hellävaraisempi kuin raekuorinta, joka voi olla liikaa ainakin couperoottiselle iholle. Olen tässä aika tarkkana, sillä minulla, kuten niin monella suomalaisella, on iho, joka punoittaa helposti esimerkiksi kylmässä ja saunassa. Se kertoo couperosataipumuksesta.

C-Berrica Vitamin C Revitalizing Face Peeling Mask on kuorinta ja naamio yhdessä. Siinä on glykoli- ja maitohappoa, jotka pehmittävät, tasoittavat ja kosteuttavat ihoa.

Viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi: naamio. Ihana hemmottelutuote, jota käytän myös kerran viikossa yleensä kuorinnan jälkeen. Jos iho näyttää väsyneeltä tai samealta, naamio voi olla juuri se, mitä tarvitset. Siinä oivallus 7. 

Naamioitahan on paljon erilaisia eri tarkoituksiin. Tämä C-Berrica Vitamin C Restoring Face Mask korjaa, ravitsee ja syväkosteuttaa ihoa sekä auttaa sitä uudistumaan. Se on siis omiaan, jos iholla on ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä tai se näyttää tarvitsevan lisää elinvoimaa.

Tämä on aika ihana sarja, suosittelen kokeilemaan. Hinta ei päätä huimaa, mutta tuotteet tuntuvat tosi hyvältä iholla, tuoksuvat herkulliselle ja imeytyvät nopeasti. Sopivat ainakin minun talven väsyttämälle iholleni kuin nenä päähän.

Natura Siberican C-Berrica-linjaa myyvät StockmannSokos ja Lyko

Continue Reading

Loistava marraskuuni

I give myself permission to bloom unapologetically.

Tämä lainaus tuli tänään vastaan Instassa – ja siinä on just oikea asenne tähän hetkeen.

On tämä marraskuu. Korona. Se, kun tekee ehkä mieli hengailla vanhoissa verkkareissa ja lohtuneuleessa, kun eihän kukaan näe kuitenkaan. Vaan juuri niin ei pidä tehdä. Se olisi kuin voitto pimeydelle.

Löydän usein talvisin itseni isoista villapaidoista, ylisuurista takeista ja mustista maihareista, kun kesällä tykkään istuvista mekoista ja nahkatakista. Ihan kuin olisi kaksi minää: kesäminä ja talviminä. Tykkään siitä kesätyypistä enemmän.

Oikeasti nimittäin vihaan koko talvipukeutumista: pipoja, isoja vaatteita, värittömyyttä.

Jotain on muuttunut myös vuosien mittaan, jotain, mille en halua antaa enää yhtään enempää valtaa. Kutsutaan sitä vaikka henkiseksi marraskuuksi:

jossain vaiheessa  aloin pukeutua vähän turhankin mukavuudenhaluisesti, meikata vähemmän ja luovuin jopa hiusten värjäämisestä. Sittemmin siirryin värjäämään niitä ruskeiksi, vaikka aikoinaan olin aina punapää.

Ei näissä jutuissa mitään vikaa sinänsä, mutta kaipaan elämääni kauneutta ja väriä. Vähän glamouria. Nilkkureita maihareiden tilalle, isoja korviksia, vaatteita, jotka korostavat vyötäröä. Kynttilöitä ja leikkokukkia, ylellistä hajuvettä, liian kallista kahvia.

Lupaan itselleni, että tänä vuonna en pue päälleni mitään harmaata, alan jälleen lakata kynsiäni, värjään ehkä hiuksetkin taas punertaviksi, enkä osta enää yhtään ylisuurta vaatetta vaan myyn ne vanhatkin, joissa en tunne oloani hyväksi.

Ihmisellä on lupa loistaa, myös marraskuussa, etenkin marraskuussa. Elämä on liian lyhyt mihinkään muuhun.

Kuva viime syksyltä: Satu Nyström (haluan tuon punaisen tukan takaisin), lainaus Alex Elle

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Continue Reading

Kasvojen rullaus, oikeus lattiaan, koukuttava kirja ja mustikkapiirakan tuoksuinen kuorinta

Aloitetaan vakavilla asioilla:

Mieti, jos eläisit pienessä häkissä, jossa ei olisi edes lattiaa, ainoastaan verkkopohja? Sellaista on elämä turkistarhoilla.

Mielestäni on pöyristyttävää ja täysin käsittämätöntä, että turkistarhaus on Suomessa vielä sallittua. Miten voi olla hyväksyttävää rahastaa eläinten kärsimyksellä? Ja kuka näitä turkkeja oikeasti ostaa? En voi ymmärtää.

Sunnuntaina 4.10. on eläinten päivä, ja Animalian vapaaehtoiset järjestävät silloin mielenosoituksen, joka vaatii turkiseläinten olojen parantamista. Animalian tiedotteessa kerrotaan näin:

”Haluamme kieltää turkistarhauksen Suomessa. Eläinten hyvä elämä ei voi toteutua turkistarhoilla. Sitä ennen ensimmäinen askel olisi kieltää verkkopohjahäkit. Minkeille pitää ensi tilassa taata mahdollisuus uimiseen, ketuille kaivamiseen ja supikoirille talviunen nukkumiseen. Suomalaisista 74 % kannattaa joko tarhauskieltoa tai sitä, että eläimet saavat lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen sanoo.

Mielenosoituksen nimi on Maata jalkojen alla, ja se on hyvin ajankohtainen. Moni Euroopan maa on juuri kieltänyt turkistarhauksen. Animalia kertoo tiedotteessaan, että:

Hollanti päätti lakkauttaa etuajassa kaikki turkistarhansa koronaviruksen takia, Ranska päätti juuri turkistarhauskiellosta ja Puolan alahuone äänesti turkistarhauskiellon puolesta valtavalla äänten enemmistöllä. Suomessa hallituspuolueiden enemmistö vastustaa turkistarhausta, ja myös kokoomus vaatii muutoksia turkistarhaukseen.

Voit osallistua Maata jalkojen alla -mielenosoitukseen julkaisemalla somessa kuvan omista jaloistasi maapohjalla.  Kuvilla otetaan kantaa siihen, että Suomen miljoonat turkiseläimet elävät pienissä verkkopohjahäkeissä. Täältä löytyvät tarkemmat ohjeet.

Animalia kerää myös nimiä vetoomukseen kunnianhimoisen turkisasetuksen puolesta matkalla kohti turkistarhauksen täyskieltoa.Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa: tiny.cc/turkisvetoomus

Allekirjoitin.

Sitten niihin mukavampiin asioihin. Olen nimittäin alkanut vihdoin hoitaa kasvojani gua sha -rullalla. Se on aika ihanaa ja uskon, että säännöllinen rullailu parantaa ihoni verenkiertoa, ja ehkäisee sen veltostumista ja rypistymistä. Rullailen Katja Kokon ohjeilla ja myös jaderullani on hänen valikoimistaan ostettu. Rullauksen jälkeen iho punertaa hetken ihan pienesti, eli jotain siellä selvästi tapahtuu. Tämä on joka aamuinen pieni hemmotteluhetkeni. Ensin suihkuttelen kasvovettä, sitten levitän seerumin ja sen päälle kasvoöljyn. Sitten rullaillaan. Sen jälkeen on vielä kosteusvoiteen vuoro.

Toinen hemmottelujuttu, jota käytän viikoittain: Flow Cosmeticsin Amethyst-vartalokuorinta,* joka tuoksuu aivan mustikkapiirakalle ja lupaa lievittää stressiäkin. Voi nam!

Viimeisemmäksi vaan ei vähäisimmäksi: luin taas yhden Lucinda Rileyn eli Perhosten huone -kirjan. Ah, miten koukuttava! Ihan taattua Rileya eli mysteeriä, rakkautta ja historiaa. On muuten ehkä paras lukemani Riley, tämä tai sitten Keskiyön ruusu. Suosittelen.

Ihanaa viikonloppua, nauttikaa syksyisistä säistä!

*Saatu blogin kautta.

Continue Reading

Parasta nyt: pitkät mekot, kuulas iho, kapselikaappi ja paras suomalainen leffa ikinä

Ostin tämän pitkän mekon H&M:sta kuukausi takaperin, ja meistä on tullut aika erottamattomat. Se on viettänyt kanssani synttäreitäni, ollut mukanani häissä, taidenäyttelyssä ja kampaajalla. Seuraavaksi ajattelin viedä sen kahville ja aamiaiselle. Ehdottomasti uusi lempivaate, niitä yksilöitä, joista tietää heti, että me kuulumme yhteen.

Pitkähihainen mekko on nyt syksyllä muutenkin ihanan helppo valinta erityisesti juhliin. Ei tarvitse jäätyä lyhyissä hihoissa, eikä vetää päälle villatakkia, joka aika usein vähän pilaa asun.

Kerroin varmaan jo aiemmin, etten ole käyttänyt meikkipohjaa sitten alkukesän. En käytä edelleenkään, mutta vähän hohtoa tykkään sipaista nenänvarteen, amorinkaareen ja poskiluille. Lumenen Instant Illuminizerilla saa kasvoille kivaa pientä kuultoa.

Nyt syksyn tullen olen myös siirtynyt taas kasvoöljyn käyttäjäksi. Fanitan suomalaisen luonnonkosmetiikkabrändi Henuan* ylellisiä ihonhoitotuotteita, joissa ei ole mitään turhaa, ei edes vettä. Sarjan takana ovat sisarukset Jenni ja Anu. Henua sai alkunsa, kun Jennin iho alkoi reagoida pahasti kosmetiikasta. Hän alkoi tutkia asiaa ja päätyi perustamaan oman kosmetiikkamerkin, joka sopii hänen omalle herkälle iholleen.

Kapselivaatekaappi ei ole mikään uusi idea, mutta miten olisi valmiiksi suunniteltu sellainen? Nerokasta, sanoisin. Vetta-brändin jokainen saman ”kapselin” vaate sopii yhteen muiden kanssa ja taipuu moneen muotoon. Yksi kapseli sisältää viisi vaatetta. Voit siis hankkia kerralla koko kapselin tai vain yhden vaatteen. Lisäksi tyyli on ihanan simppeli. Me love.

Viimeisimmäksi vaan ei vähäisimmäksi: se leffa, josta olet varmaan jo kuullut ja joka tänä syksynä todella kannattaa käydä katsomassa. Seurapeli on ihan loistavaa viihdettä ja lisäksi sen henkilöihin on tosi helppo samaistua. Jokaisella on omat salaisuutensa ja ahdistuksensa, ihmissuhteet ovat melkoisessa solmussa ja sitten mennään saaristoon huvilalle ja aletaan ryypätä. Lopun voit kuvitella. Olen sitä mieltä, että tämä oli ehkä paras suomalainen leffa ikinä.

*saatu työn kautta

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Continue Reading

Miten kosmetiikka liittyy ihon mikrobistoon ja miksi sillä on väliä, Maria Varon?

Maria Varon on estenomi ja luonnonkosmetiikan asiantuntija, jonka kirja Elävä iho – Luonnonkosmetiikka on juuri ilmestynyt. Kysyin Marialta, miksi hän suosittelee luonnonkosmetiikkaa, miksi se on vastuullinen valinta ja miten kosmetiikka liittyy mikrobistoon. Haastattelusta selviää myös, mitä tekemistä Yellowstonen susilla on kosmetiikan kanssa, mitä ovat hormonihäiriköt ja kuka hyötyy kukkaisvesistä. 

Miten iho, suolisto ja mieli ovat yhteydessä, Maria Varon?

Ihmisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja nykyisin tiedetäänkin, että iho, mieli ja suolisto ovat yhteydessä toisiinsa. Varmaa ei kuitenkaan ole, miten tämä yhteys täsmälleen toimii.

Jos esimerkiksi kärsii massiivisesta tai pitkäaikaisesta stressistä, se voi vaikuttaa suoliston mikrobistoon ja aiheuttaa siellä epätasapainoa. Kun mikrobit voivat huonosti, siitä voi puolestaan seurata monien muiden ikävyyksien lisäksi iho-ongelmia. Stressi vaikuttaa myös suoraan keskushermostoon ja sitä kautta suolistoon ja ihoon.

Esimerkiksi rosacea, aikuisiän akne ja atooppinen ihottuma ovat Suomessa lisääntyneet. Osasyy voi olla pitkittynyt stressi, josta monet kärsivät.

Toisaalta stressi vaikuttaa usein uneen, ja stressaantuneena nukkuu huonommin. Keho ja iho korjaavat itseään ja uudistuvat unen aikana, joten jos uni kärsii, myös tämä korjausprosessi heikkenee. Sekin voi näkyä ihossa.

Tunteet näkyvät myös iholla. Jos nolostuu, iho punastuu. Tai jos jokin iljettää, iho menee kananlihalle. Sekin kertoo, että yhteys mielen ja ihon välillä on olemassa.

Miten ruokavalio vaikuttaa ihoon?

Suoliston hyvät mikrobit pitävät erityisesti kuitupitoisesta ravinnosta eli kasviksista ja täysjyväviljoista.

Sokerilla ja valkoisilla jauhoilla elävät puolestaan suoliston nopeasti lisääntyvät mikrobit. Jos siis syö paljon sokeria ja valkoista viljaa, ne pääsevät suolistossa vallalle. Siitä seuraa epätasapainoa, ja hyvät mikrobit kärsivät. Iholla ja suolistolla on yhteys, joten suoliston mikrobiston hyvin- ja pahoinvointi näkyy usein myös iholla.

Sokeri ylläpitää myös tulehdusta, joten jos kärsii kroonisista iho-ongelmista, sokerin välttäminen voi auttaa. Se ei tarkoita, ettei voi koskaan enää syödä herkkuja, vaan parin kuukauden sokerittomuus yleensä riittää, jos iho-oireet ovat lieviä.

Kasvisten ja täysjyvän lisäksi iholle ovat mieleen hyvät rasvat eli kylmäpuristetut kasviöljyt, avokado, pähkinät, siemenet ja rasvainen kala. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpää on käyttää hyviä rasvoja, jottei iho kuivu ja hormonitasapaino säilyy.

Alkoholi on sekin mikrobien vihollinen, mutta ehdoton ei tarvitse olla. Itsekään en ole absolutisti.

Miten Yellowstonen sudet liittyvät kosmetiikkaan?

Kun Yellowstonen kansallispuistosta hävitettiin sudet 1920-luvulla, puiston ekosysteemi muuttui. Peurat ja jyrsijät lisääntyivät, koska sudet eivät olleet pitämässä kantaa kurissa. Peurat tuhosivat kasvillisuutta ja söivät myös lähistön viljelijöiden viljoja. Niiden kulkureitit muokkasivat maaperää niin paljon, että vesi löysi uusia uomia. Kun sudet palautettiin puistoon 1990-luvulla, ekosysteemi toipui. Tämän esimerkin kuulin tutkija Trevor Steyniltä, joka on probioottisen luonnonkosmetiikkasarja Essen perustaja.

Myös iholla on oma ekosysteeminsä, jota ei kannata järkyttää. Iholla elää monenlaisia mikrobeja, joita iho tarvitsee voidakseen hyvin. Myös niiden tasapaino on tärkeä.

Osassa synteettisen kosmetiikan tuotteista on esimerkiksi säilöntäaineita, jotka tappavat näitä mikrobeja. Siitä voi seurata myöhemmin ongelmia ihon hyvinvoinnille, aivan kuten Yellowstonessakin kävi.

Luonnonkosmetiikassa tuotteiden koostumus on mikrobien kannalta miedompi, eikä mikrobiepätasapaino synny yhtä helposti.

Miksi sertifioitu luonnonkosmetiikka on ympäristöystävällinen valinta?

Osassa synteettisen kosmetiikan tuotteissa käytetään aineita, joita on vaikea puhdistaa vedestä ja jotka kulkeutuvat siksi vesistöihin. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi jotkin kemialliset UV-suojat. Osa niistä on hormonihäiriköitä, ja vain pisara voi muuttaa koko järven ekosysteemin. Ne voivat vaikuttaa myös ihmisen hormonitoimintaan.Myös silikonit voivat kerrostua vesistöjen pieneliöihin ja vaikuttaa  ekosysteemiin.

Luonnonkosmetiikassa näitä aineita ei saa käyttää.

Luonnonkosmetiikassa on myös kiellettyä muuttaa raaka-ainetta niin, että se ei biohajoa.

Lisäksi tuotteiden elinkaari pitää miettiä tarkasti, ja pakkauksissa saa käyttää muoveista vain kierrätettäviä muovilaatuja.

Mitkä ovat sellaisia synteettisen kosmetiikan raaka-aineita, jotka useimmiten herkistävät, allergisoivat tai ärsyttävät helposti?

Eniten allergiaa aiheuttavat hajusteet ja synteettiset säilöntäaineet.

Myös hiusväreistä tulee helposti allergisia reaktioita. Erityisesti tummissa hiusväreissä käytettävä PPD voi olla myös karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava aine. Eräässä tutkimuksessa selvisi, että se kertyy virtsarakon pintaan, ja kampaajilla on enemmän virtsarakon syöpiä kuin muulla väestöllä.

Antiperspiranteissa käytettävä reaktiivinen alumiini on myös kielletty luonnonkosmetiikassa, sillä sen turvallisuudesta ei ole varmuutta.

Entä mitkä luonnonkosmetiikan raaka-aineet voivat yleisimmin herkistää?

Monesti nostetaan esiin, että eteeriset öljyt voivat herkistää, vaikka ne kuuluvat luontoon. Suurin osa kosmetiikan kemisteistä on sitä mieltä, että eteeriset öljyt voivat olla allergisoivia aineita. Niiden käyttöohjeita kannattaakin noudattaa.

Toisaalta eteerisillä öljyillä on aromaterapeuttisia ominaisuuksia. Ne voivat esimerkiksi rauhoittaa tai tuottaa mielihyvää. Tämä rauhoittava vaikutus voikin kumota herkistävän vaikutuksen.

Mitä raaka-aineita luonnonkosmetiikasta kannattaa etsiä, jos:

a) Iho kaipaa kosteutta?

Hyaluronihappo ja aloe vera ovat hyviä kosteuttajia. Jos on yliherkkyyksiä, ihon kosteutukseen kannattaa kokeilla kukkaisvettä. Ne sopivat useimmille.

b) Iho on eloton tai siinä on ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä?

Kylmäpuristettu ruusunmarjasiemenöljy on hyvä öljy ikääntymismuutoksiin, ja sitä voi käyttää esimerkiksi gua sha -hieronnan alla.

Mikä on elämänohjeesi?

Kuuntele sydäntäsi kaikessa, mitä teet.

Hyvinvointivinkkisi syksyyn?

Jalkakylpy. Minulla menevät ilmojen viiletessä helposti paikat jumiin. Sain kiinalaiselta lääkäriltä neuvon, että jalkakylpy auttaa. Teen sen ennen nukkumaanmenoa ja lämmitän veden niin lämpimäksi kuin ihoni sietää. Lisään joukkoon yrttejä, merisuolaa ja pari pisaraa laventeliöljyä. Kylvetän jalkoja, kunnes vesi on haalennut. Tämä jalkakylpy rentouttaa kokonaisvaltaisesti, auttaa nukkumaan paremmin ja tekee hyvää ihollekin.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa lukea Marian kirja: Elävä iho – Luonnon kosmetiikka. Se on todellinen tietopakkaus aiheesta – ja sai minut päättämään, että hankkiudun eroon ainakin kemiallisista aurinkovoiteista. 

Marian kuva: Uzi Varon

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Continue Reading

Parasta nyt: malva, astrologia, älykäs kosmetiikka ja ajankohtainen leffa

Parasta  nyt:

Astrologia

Latasin puhelimeeni Co-Star -applikaation. Sinne syötetään tarkka syntymäaika ja -paikka ja vastineeksi saa joka päivä neuvoja juuri sen päivän varalle – planeettojen ja kuun aseman mukaan, tietenkin. Hörhöä? Varmasti. Viihdyttävää? Todellakin. Lisäksi appsi kertoo, mitä syntymäkartastasi selviää: mikä on nouseva merkkisi, entä kuumerkkisi, missä Venus sijaitsee kartallasi eli miten rakastat ja kuinka sotaisa Mars vaikuttaa elämässäsi.

Älykäs kosmetiikka

Cliniquen Smart Clinical Multi-Dimensional Age Transformer Duo -voiteessa* on kaksi voidetta yhdessä purkissa. Näppärää, jos eri ihoalueilla on erilaisia pulmia. Toinen voiteista kiinteyttää kasvoja, toinen kosteuttaa. Olen käyttänyt tätä elokuun ja tykännyt oikein kovasti. Itse asiassa ihoni voi tällä hetkellä niin hyvin, etten ole käyttänyt minkäänlaista meikkipohjaa sitten kesäkuun.

Malva

Kynsilakan sävy, joka toimii aina (ja varsinkin nyt syksyn tullen): malva. Tyylikäs ja huoliteltu, eikä huomaa heti, vaikka vähän rispaantuisi. Idun Mineralsin Topas on siis tämän hetken kynsilakkasuosikkini.

Erilainen ystävyys

Katsoimme viime viikonloppuna tositapahtumiin perustuvan Green Book -leffan, joka on hyvin ajankohtainen. Tony Lip (Viggo Mortensen) on korsto, joka tarvitsee töitä, ja ryhtyy pianisti Dr. Don Shirleyn (Mahershala Ali) autonkuljettajaksi. Matka suuntautuu syvään etelään 1960-luvulla, joten ongelmia on odotettavissa.

Elokuva käsittelee rasismia, mutta myös ystävyyttä, erilaisuutta ja yksinäisyyttä. Se oli koskettava, surullinen, vihastuttava ja viihdyttävä.

Leffa voitti viime vuonna Oscarin parhaasta elokuvasta.

*saatu

BLOGLOVIN, INSTAGRAM

Continue Reading

Parasta nyt: metsäpiknikkejä, avantouinteja ja seerumi islantilaisesta kasvihuoneesta

Loma meni aika pitkälti ulkoillessa erinäisissä metsissä, Nuuksiossa, Sipoossa ja Espoon keskuspuistossa. Teimme monen tunnin retkiä luonnossa, söimme evästauolla kasvisburgereita ja tummaa suklaata, termarissa oli mukana lämmintä juotavaa. Välillä paistoi aurinko ja pakasti, joinain päivinä oli pilvistä. Vähän luntakin näkyi, vaikka nyt se on jo sulanut.

Ja kun viettää koko päivän ulkona metsässä, illalla voikin hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvalle katsomaan leffaa. Siinäpä resepti rentouttavaan lomaan. Nyt tuntuu, että on energiaa ja luovuutta ihan eri tavoin kuin vielä pari viikkoa sitten.

Metsäretket, suosittelen kaikille.

Yhtenä päivänä kävimme Kuusijärvellä savusaunassa ja järvessä. Se tunne, kun laskeudut hikisenä jäiseen järveen, jossa kelluu jäähileitä. Reisiä pistelee ja henkeä salpaa. Sen jälkeen viima ei tunnu missään. Sen sijaan tuntuu, että on todella elossa. On myös kiva tunne, kun voittaa itsensä, ja pulahtaa jäiseen veteen, vaikka se alkuun kammottaa.

En ole ikinä ennen käynyt avannossa (tai teknisesti en käynyt nytkään, mutta jos järvessä on jäätä, se laskettakoon). Jäin vähän koukkuun!

Lopuksi vielä seerumi, jota olen sivellyt kasvoilleni jo jonkin aikaa. Ihoni kuivuu helposti talvella ja näyttää tähän vuodenaikaan muutenkin usein melko elottomalta. Nyt se voi kuitenkin vallan mainiosti, ehkäpä kiitos Bio Effectin EGF-seerumin.

Se on peräisin islantilaisessa kasvihuoneessa geotermisellä energialla viljellystä ohrasta, joka sisältää EGF-proteiinia (Epidermal Growth Factor). Sitä on iholla luonnostaankin, ja sen tehtävä on buustata kollageenin ja elastaanin tuotantoa. Ne taas vastaavat ihon pysymisestä tasaisena ja kimmoisana.

Olen käyttänyt Bio Effectiä aiemminkin, ja tykkäsin silloinkin. Seerumi tuntuu iholla hyvältä, jättää sen kosteutetun tuntuiseksi ja pehmeäksi. Seerumissa onkin EGF:n lisäksi hyaluronihappoa, joka on ihon superkosteuttaja.

Ainoa miinus tulee hieman suolaisesta hinnasta. Tosin tätä seerumia ei tarvitse käyttää kuin pari tippaa kerrallaan yöksi, joten se on aika riittoisa.

Seerumin alla käytän Bio Effectin hoitovettä, joka valmistaa ihon seerumia varten. Se jo yksistään tuntuu kosteuttavan ja pehmittävän ihoa.

Seerumi ja hoitovesi saatu, kiitos! <3

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Continue Reading

Viikon parhaat: valkoinen sohva, noitapiiri, vegaanista kosmetiikkaa ja kymmenvuotias

Meille tuli uusi valkoinen sohvanpäällinen. Sohvallahan on ennen ollut se Annon matto, mutta se ei ole oikeastaan kauhean mukava. Joten siirsin sen lattialle ja tilasin Elloksesta irtopäällisen.

Valkoinen sohva ja koirat on kuitenkin hieman heikko yhdistelmä, joten sohva on nyt koirilta kielletty. Nanalla vain on mennyt joku osa uudesta säännöstä hiffaamatta, mutta ainakaan ei likaa valkoista kangasta!

Olen tutustunut suomalaiseen Laponie of Scandinavia -ihonhoitosarjaan, jonka tuotteet sain testiin. Kyseessä on vegaaninen, herkälle iholle suunniteltu luonnonkosmetiikkasarja, jonka tuotteet kehitetään Suomessa ja valmistetaan Suomessa ja Ruotsissa. Sarjaan kuuluu kaksi erilaista puhdistustuotetta, voide, joka paikan balmi, kasvoöljy ja kasvovesi.

En ollut alkuun varma, onko Laponie luonnonkosmetiikkaa, koska asiaa ei markkinoida mitenkään. Siksi kysyin asiaa Eva Pentti-Kortmanilta, joka vastaa brändin PR:stä ja markkinoinnista ja on perustaja Kristina Pentin sisar.

Eva vastasi, että Laponien kaikki tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa. Laponie ei kuitenkaan tahdo poissulkea mahdollisuutta käyttää joskus tulevaisuudessa synteettisiä raaka-aineita. Brändille tärkeintä on vegaanisuuden lisäksi, että tuotteet sopivat herkälle iholle.

Olen tykännyt näistä Laponien tuotteista kovasti. Ne tuntuvat iholla hyvältä, imeytyvät nopeasti ja pakkauksissa käytetään mahdollisimman vähän muovia.

Nessi täytti 10 vuotta. Se on siis ilostuttanut elämääni lähes vuosikymmenen. Ikä ei vielä onneksi juuri tunnu, naama on harmaantunut ja jänistenmetsästysvauhti hieman hidastunut, mutta muuten puhtia riittää. Toivon, että kuljemme yhdessä vielä kauan.

Lopuksi vielä uusi podcast-ihastukseni: Noitapiiri. Jo nimi lupailee, että jostain kiinnostavasta on kyse. Aihe ei kuitenkaan ole noituus, vaan astrologia. Joten jos tähtien liikkeet, horoskoopit sun muu sellainen kiinnostaa, ota kuunteluun! Tykkään myös näiden naisten Insta-tilistä. Jotenkin mystisen cool.

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Continue Reading